Kahdeksas oppitunti

Etu- ja jälkiliitteet

Esperanto muistuttaa suomea: puhujan käytettävissä on monia liitteitä, joilla pienestä sanajoukosta voi johtaa useita muita. Esperanto vain vie tämän periaatteen pitemmälle ja poikkeuksitta. Esperanton parista tuhannesta sanasta voi johtaa kymmeniä- tai jopa satojatuhansia sanoja. Esperanton perussanasto onkin paljon pienempi kuin muiden kielten.

Etuliitteet

Huomattavin esimerkki etuliitteestä on mal-, suomeksi epä-. Esimerkiksi

komforta mukava
malkomforta epämukava

Esperantossa ei ole ollenkaan omaa sanaa käsitteille huono, ruma, kova, ohut, hiljainen, lyhyt, matala, tyhmä, veltto jne. Esperantoksi sanotaan: malbona, malbela, malmola, maldika, mallaŭta, mallonga, malalta, malsaĝa ja malvigla.

Tässä on kaikki esperanton viralliset etuliitteet eli prefiksit:

bo- puolison kautta

filino (tytär); bofilino (miniä)
patro (isä); bopatro (appi)

dis- erilleen, hajalleen

ŝiras (repii); disŝiris (repii erilleen, palasiksi)
donas (antaa); disdonas (jakaa)

ek- alkaa tehdä; tehdä äkkiä, tehdä nopeasti

sidas (istuu); eksidas (istuutuu)
scias (tietää); ekscias (saa tietää)
brilas (loistaa); ekbrilas (välähtää)

eks- entinen

lernanto (oppilas); ekslernanto (entinen oppilas)

fi- paheksuttava

homo (ihminen); fihomo (roisto)

ge- molemmat sukupuolet

frato (veli); gefratoj (sisarukset)
patro (isä); gepatroj (vanhemmat)

mal- epä-

bona (hyvä); malbona (paha, huono)
helpas (auttaa); malhelpas (estää)
permesas (sallii); malpermesas (kieltää)

mis- väärin

komprenas (ymmärtää); miskomprenas (ymmärtää väärin)

pra- esi-, muinainen

patrino (äiti); prapatrino (esiäiti)

re- uudelleen; takaisin

diras (sanoo); rediras (sanoo uudelleen)
donas (antaa); redonas (palauttaa)
venas (tulee); revenas (palaa)

Jälkiliitteet

Esperantossa on vielä enemmän jälkiliitteitä eli suffikseja. Huomaa, että esperantossa (niin kuin muuten suomessakin) jälkiliitteet liitetään sananvartaloon eikä suoraan sanaan. Esimerkiksi liitteellä -ec- muodostetaan adjektiivista ominaisuus (niin kuin suomessa liitteellä -(u)us). Niin ollen sanasta bona (hyvä) saadaan boneco (hyvyys). Sanan bona vartalo on bon-. Liite -ec- pannaan vartalon perään: bonec-, ja loppuun lisätään sanaluokkatunnus -o: boneco.

Samalla liitteellä -ec- muodostetaan säännöllisesti sanoja muistakin adjektiiveista: beleco, moleco, dikeco, laŭteco jne. Etuliitettä voi käyttää jälkiliitteen yhteydessä: malbeleco, malmoleco, maldikeco, mallaŭteco. Itse asiassa sanaan voi panna monta liitettä peräkkäin.

Tässä on esperanton viralliset jälkiliitteet:

-aĉ- kehno

homo (ihminen); homaĉo (ihmisraunio)
parolas (puhuu); parolaĉas (mongertaa)

-ad- toisto, jatkuminen, -ella

kantas (laulaa); kantadas (laulelee)
ĵetas (heittää); ĵetadas (heittelee)

-aĵ- asia, ''juttu'', aine, esine, ruoka

bela (kaunis); belaĵo (kaunis esine, koru, hely)
porko (sika [eläin]); porkaĵo (sianliha [ruoka])
diras (sanoo); diraĵo (sanonta)
poŝto (posti [-laitos, -kuljetus]); poŝtaĵo (posti [kirje, paketti])

-an- jäsen, kannattaja, -lainen

Usono (Yhdysvallat); usonano (yhdysvaltalainen)
komunismo (kommunismi); komunismano (kommunisti)
Kristo (Kristus); kristano (kristitty)

-ar- joukko, -sto

arbo (puu); arbaro (metsä)
dento (hammas); dentaro (hampaisto)
vorto (sana); vortaro (sanakirja)

-ebl- mahdollinen, -(t)tavissa oleva

scias (tietää); sciebla (tiedettävissä oleva)
akiras (saa); akirebla (saatavissa oleva)
faras (tekee); farebla (tehtävissä oleva)

-ec- ominaisuus, -us; kaltainen, -mainen

bela (kaunis); beleco (kauneus)
suoma (suomalainen); suomeca (suomalaismainen)

-eg- suurennus

eraro (virhe); erarego (emämunaus)
sako (pussi, laukku); sakego (säkki)
bona (hyvä); bonega (erinomainen)
petas (pyytää); petegas (anoo)

-ej- paikka, huone

presas (painaa [kirjoja]); presejo (painotalo)
dormas (nukkuu); dormejo (makuuhuone)

-em- taipuvainen

mensogas (valehtelee); mensogema (taipuvainen valehtelemaan)
konservas (säilyttää); konservema (konservatiivinen)

-end- pakko, -(t)tava

detruas (hävittää); detruenda (hävitettävä)

-er- osanen

korpo (ruumis); korpero (ruumiinosa)

-estr- päällikkö

kuirejo (keittiö); kuirejestro (keittiön päällikkö, kokki)

-et- pienennys

ridas (nauraa); ridetas (hymyilee)
bela (kaunis); beleta (nätti)

-id- jälkeläinen

hundo (koira); hundido (koiranpentu)
latino (latina); latinida (romaaninen (kieli))

-ig- aiheuttaa, -(t)taa

faras (tekee); farigas (teettää)
staras (seisoo); starigas (pystyttää)
bona (hyvä); bonigas (tekee hyväksi)

-iĝ- -ua, -utua; tulla joksikin

movas (liikuttaa); moviĝas (liikkuu)
ŝanĝas (muuttaa); ŝanĝiĝas (muuttuu)
ŝcias (tietää); sciiĝas (on tiedossa)
bona (hyvä); boniĝas (tulee hyväksi)
mola (pehmeä); moliĝas (pehmenee)

-il- väline, -in

komputas (suorittaa laskutoimituksia); komputilo (tietokone)
kalkulas (laskee); kalkulilo (laskin)
lavas (pesee); lavilo (pesuväline [saippua, harja])
veturas (menee [ajoneuvolla]); veturilo (kulkuneuvo)

-in- naispuolinen

patro (isä); patrino (äiti)
kuzo (poikaserkku); kuzino (tyttöserkku)
koko (kukko); kokino (kana)

-ind- arvoinen, -(t)tava

bedaŭras (harmittelee, valittaa); bedaŭrinda (valitettava)
konas (tuntee); koninda (tunnettava, tuntemisen arvoinen)

-ing- pidin

kandelo (kynttilä); kandelingo (kynttilänjalka)

-ist- ammattilainen, harrastelija

programo (ohjelma); programisto (ohjelmoija)
polico (poliisi [-laitos]); policisto (poliisi)
esperanto (esperanto); esperantisto (esperanton harrastaja)
kuracas (lääkitsee, hoitaa); kuracisto (lääkäri)

-obl- -kertainen

du (kaksi); duobla (kaksinkertainen)
dek (kymmenen); dekobla (kymmenkertainen)

-on- osa

du (kaksi); duono (puolikas)
dek (kymmenen); dekono (kymmenesosa)

-op- ryhmä, -kko

du (kaksi); duopo (pari, kaksikko)
tri (kolme); triopo (kolmikko)
dek du (kaksitoista); dekduopo (tusina)
dudek (kaksikymmentä); dudekopo (tiu)

-uj- säiliö; kotimaa; puu, pensas

akvo (vesi); akvujo (vesiämpäri)
suomo (suomalainen); Suomujo (Suomi)
anglo (englantilainen); Anglujo (Englanti)
pomo (omena); pomujo (omenapuu)

-ul- ihminen

juna (nuori); junulo (nuori [ihminen])
bela (kaunis); belulino (kaunotar)

-um- (epämääräinen merkitys)

gustas (maistuu); gustumas (maistaa)
cerbo (aivot); cerbumas (pohtii)

Huomaa, että esperanton johdetut sanat eivät aina ole yksikäsitteisiä. Niinpä akvujo ei välttämättä ole ämpäri, vaan se voi olla mikä tahansa vesisäiliö. Arbaro voi olla metsä, metsikkö tai jopa puusto (ei kuitenkaan puisto!). Vortaro voi olla sanakirja, sanavarasto tai mikä tahansa muu sanasto. Esperantossa on tapana yleensä käyttää tällaisia yleisiä sanoja ilman sekaannuksen vaaraa. Jos tarkennus on tarpeen, tarjolla on erikoissanoja: sitelo (ämpäri), leksikono (sanakirja).

Yhdeksäs oppitunti.