x-koodattu versio.
Sisällysluettelo.
Kahdeksas oppitunti
Etu- ja jälkiliitteet
Esperanto muistuttaa suomea: puhujan käytettävissä on monia liitteitä,
joilla pienestä sanajoukosta voi johtaa useita muita. Esperanto vain vie
tämän periaatteen pitemmälle ja poikkeuksitta. Esperanton parista
tuhannesta sanasta voi johtaa kymmeniä- tai jopa satojatuhansia sanoja.
Esperanton perussanasto onkin paljon pienempi kuin muiden kielten.
Etuliitteet
Huomattavin esimerkki etuliitteestä on mal-, suomeksi
epä-. Esimerkiksi
komforta mukava
malkomforta epämukava
Esperantossa ei ole ollenkaan omaa sanaa käsitteille huono,
ruma, kova, ohut, hiljainen, lyhyt, matala,
tyhmä, veltto jne. Esperantoksi sanotaan: malbona,
malbela, malmola, maldika, mallaŭta, mallonga,
malalta, malsaĝa ja malvigla.
Tässä on kaikki esperanton viralliset etuliitteet eli prefiksit:
- bo- puolison kautta
- filino (tytär); bofilino (miniä)
patro (isä); bopatro (appi)
- dis- erilleen, hajalleen
- ŝiras (repii); disŝiris (repii erilleen,
palasiksi)
donas (antaa); disdonas (jakaa)
- ek- alkaa tehdä; tehdä äkkiä, tehdä nopeasti
- sidas (istuu); eksidas (istuutuu)
scias (tietää); ekscias (saa tietää)
brilas (loistaa); ekbrilas (välähtää)
- eks- entinen
- lernanto (oppilas); ekslernanto (entinen
oppilas)
- fi- paheksuttava
- homo (ihminen); fihomo (roisto)
- ge- molemmat sukupuolet
- frato (veli); gefratoj (sisarukset)
patro (isä); gepatroj (vanhemmat)
- mal- epä-
- bona (hyvä); malbona (paha, huono)
helpas (auttaa); malhelpas (estää)
permesas (sallii); malpermesas (kieltää)
- mis- väärin
- komprenas (ymmärtää); miskomprenas (ymmärtää
väärin)
- pra- esi-, muinainen
- patrino (äiti); prapatrino (esiäiti)
- re- uudelleen; takaisin
- diras (sanoo); rediras (sanoo uudelleen)
donas (antaa); redonas (palauttaa)
venas (tulee); revenas (palaa)
Jälkiliitteet
Esperantossa on vielä enemmän jälkiliitteitä eli suffikseja. Huomaa,
että esperantossa (niin kuin muuten suomessakin) jälkiliitteet liitetään
sananvartaloon eikä suoraan sanaan. Esimerkiksi liitteellä -ec-
muodostetaan adjektiivista ominaisuus (niin kuin suomessa liitteellä
-(u)us). Niin ollen sanasta bona (hyvä) saadaan boneco (hyvyys). Sanan bona vartalo on bon-. Liite -ec- pannaan
vartalon perään: bonec-, ja loppuun lisätään sanaluokkatunnus
-o: boneco.
Samalla liitteellä -ec- muodostetaan säännöllisesti sanoja muistakin
adjektiiveista: beleco, moleco, dikeco, laŭteco jne.
Etuliitettä voi käyttää jälkiliitteen yhteydessä: malbeleco,
malmoleco, maldikeco, mallaŭteco. Itse asiassa sanaan voi
panna monta liitettä peräkkäin.
Tässä on esperanton viralliset jälkiliitteet:
- -aĉ- kehno
- homo (ihminen); homaĉo (ihmisraunio)
parolas (puhuu); parolaĉas (mongertaa)
- -ad- toisto, jatkuminen, -ella
- kantas (laulaa); kantadas (laulelee)
ĵetas (heittää); ĵetadas (heittelee)
- -aĵ- asia, ''juttu'', aine, esine, ruoka
- bela (kaunis); belaĵo (kaunis esine, koru,
hely)
porko (sika [eläin]); porkaĵo (sianliha
[ruoka])
diras (sanoo); diraĵo (sanonta)
poŝto (posti [-laitos, -kuljetus]); poŝtaĵo (posti [kirje, paketti])
- -an- jäsen, kannattaja, -lainen
- Usono (Yhdysvallat); usonano (yhdysvaltalainen)
komunismo (kommunismi); komunismano (kommunisti)
Kristo (Kristus); kristano (kristitty)
- -ar- joukko, -sto
- arbo (puu); arbaro (metsä)
dento (hammas); dentaro (hampaisto)
vorto (sana); vortaro (sanakirja)
- -ebl- mahdollinen, -(t)tavissa oleva
- scias (tietää); sciebla (tiedettävissä oleva)
akiras (saa); akirebla (saatavissa oleva)
faras (tekee); farebla (tehtävissä oleva)
- -ec- ominaisuus, -us; kaltainen, -mainen
- bela (kaunis); beleco (kauneus)
suoma (suomalainen); suomeca (suomalaismainen)
- -eg- suurennus
- eraro (virhe); erarego (emämunaus)
sako (pussi, laukku); sakego (säkki)
bona (hyvä); bonega (erinomainen)
petas (pyytää); petegas (anoo)
- -ej- paikka, huone
- presas (painaa [kirjoja]); presejo (painotalo)
dormas (nukkuu); dormejo (makuuhuone)
- -em- taipuvainen
- mensogas (valehtelee); mensogema (taipuvainen
valehtelemaan)
konservas (säilyttää); konservema (konservatiivinen)
- -end- pakko, -(t)tava
- detruas (hävittää); detruenda (hävitettävä)
- -er- osanen
- korpo (ruumis); korpero (ruumiinosa)
- -estr- päällikkö
- kuirejo (keittiö); kuirejestro (keittiön
päällikkö, kokki)
- -et- pienennys
- ridas (nauraa); ridetas (hymyilee)
bela (kaunis); beleta (nätti)
- -id- jälkeläinen
- hundo (koira); hundido (koiranpentu)
latino (latina); latinida (romaaninen (kieli))
- -ig- aiheuttaa, -(t)taa
- faras (tekee); farigas (teettää)
staras (seisoo); starigas (pystyttää)
bona (hyvä); bonigas (tekee hyväksi)
- -iĝ- -ua, -utua; tulla joksikin
- movas (liikuttaa); moviĝas (liikkuu)
ŝanĝas (muuttaa); ŝanĝiĝas (muuttuu)
ŝcias (tietää); sciiĝas (on tiedossa)
bona (hyvä); boniĝas (tulee hyväksi)
mola (pehmeä); moliĝas (pehmenee)
- -il- väline, -in
- komputas (suorittaa laskutoimituksia); komputilo (tietokone)
kalkulas (laskee); kalkulilo (laskin)
lavas (pesee); lavilo (pesuväline [saippua,
harja])
veturas (menee [ajoneuvolla]); veturilo (kulkuneuvo)
- -in- naispuolinen
- patro (isä); patrino (äiti)
kuzo (poikaserkku); kuzino (tyttöserkku)
koko (kukko); kokino (kana)
- -ind- arvoinen, -(t)tava
- bedaŭras (harmittelee, valittaa); bedaŭrinda (valitettava)
konas (tuntee); koninda (tunnettava, tuntemisen
arvoinen)
- -ing- pidin
- kandelo (kynttilä); kandelingo (kynttilänjalka)
- -ist- ammattilainen, harrastelija
- programo (ohjelma); programisto (ohjelmoija)
polico (poliisi [-laitos]); policisto (poliisi)
esperanto (esperanto); esperantisto (esperanton
harrastaja)
kuracas (lääkitsee, hoitaa); kuracisto (lääkäri)
- -obl- -kertainen
- du (kaksi); duobla (kaksinkertainen)
dek (kymmenen); dekobla (kymmenkertainen)
- -on- osa
- du (kaksi); duono (puolikas)
dek (kymmenen); dekono (kymmenesosa)
- -op- ryhmä, -kko
- du (kaksi); duopo (pari, kaksikko)
tri (kolme); triopo (kolmikko)
dek du (kaksitoista); dekduopo (tusina)
dudek (kaksikymmentä); dudekopo (tiu)
- -uj- säiliö; kotimaa; puu, pensas
- akvo (vesi); akvujo (vesiämpäri)
suomo (suomalainen); Suomujo (Suomi)
anglo (englantilainen); Anglujo (Englanti)
pomo (omena); pomujo (omenapuu)
- -ul- ihminen
- juna (nuori); junulo (nuori [ihminen])
bela (kaunis); belulino (kaunotar)
- -um- (epämääräinen merkitys)
- gustas (maistuu); gustumas (maistaa)
cerbo (aivot); cerbumas (pohtii)
Huomaa, että esperanton johdetut sanat eivät aina ole yksikäsitteisiä.
Niinpä akvujo ei välttämättä ole ämpäri, vaan se voi
olla mikä tahansa vesisäiliö. Arbaro voi olla metsä,
metsikkö tai jopa puusto (ei kuitenkaan
puisto!). Vortaro voi olla sanakirja,
sanavarasto tai mikä tahansa muu sanasto. Esperantossa
on tapana yleensä käyttää tällaisia yleisiä sanoja ilman sekaannuksen
vaaraa. Jos tarkennus on tarpeen, tarjolla on erikoissanoja:
sitelo (ämpäri), leksikono (sanakirja).
Yhdeksäs oppitunti.