x-koodattu versio. Sisällysluettelo.

Kahdeksas oppitunti

Etu- ja jälkiliitteet

Esperanto muistuttaa suomea: puhujan käytettävissä on monia liitteitä, joilla pienestä sanajoukosta voi johtaa useita muita. Esperanto vain vie tämän periaatteen pitemmälle ja poikkeuksitta. Esperanton parista tuhannesta sanasta voi johtaa kymmeniä- tai jopa satojatuhansia sanoja. Esperanton perussanasto onkin paljon pienempi kuin muiden kielten.

Etuliitteet

Huomattavin esimerkki etuliitteestä on mal-, suomeksi epä-. Esimerkiksi

komforta mukava
malkomforta epämukava

Esperantossa ei ole ollenkaan omaa sanaa käsitteille huono, ruma, kova, ohut, hiljainen, lyhyt, matala, tyhmä, veltto jne. Esperantoksi sanotaan: malbona, malbela, malmola, maldika, mallaŭta, mallonga, malalta, malsaĝa ja malvigla.

Tässä on kaikki esperanton viralliset etuliitteet eli prefiksit:

bo- puolison kautta
filino (tytär); bofilino (miniä)
patro (isä); bopatro (appi)
dis- erilleen, hajalleen
ŝiras (repii); disŝiris (repii erilleen, palasiksi)
donas (antaa); disdonas (jakaa)
ek- alkaa tehdä; tehdä äkkiä, tehdä nopeasti
sidas (istuu); eksidas (istuutuu)
scias (tietää); ekscias (saa tietää)
brilas (loistaa); ekbrilas (välähtää)
eks- entinen
lernanto (oppilas); ekslernanto (entinen oppilas)
fi- paheksuttava
homo (ihminen); fihomo (roisto)
ge- molemmat sukupuolet
frato (veli); gefratoj (sisarukset)
patro (isä); gepatroj (vanhemmat)
mal- epä-
bona (hyvä); malbona (paha, huono)
helpas (auttaa); malhelpas (estää)
permesas (sallii); malpermesas (kieltää)
mis- väärin
komprenas (ymmärtää); miskomprenas (ymmärtää väärin)
pra- esi-, muinainen
patrino (äiti); prapatrino (esiäiti)
re- uudelleen; takaisin
diras (sanoo); rediras (sanoo uudelleen)
donas (antaa); redonas (palauttaa)
venas (tulee); revenas (palaa)

Jälkiliitteet

Esperantossa on vielä enemmän jälkiliitteitä eli suffikseja. Huomaa, että esperantossa (niin kuin muuten suomessakin) jälkiliitteet liitetään sananvartaloon eikä suoraan sanaan. Esimerkiksi liitteellä -ec- muodostetaan adjektiivista ominaisuus (niin kuin suomessa liitteellä -(u)us). Niin ollen sanasta bona (hyvä) saadaan boneco (hyvyys). Sanan bona vartalo on bon-. Liite -ec- pannaan vartalon perään: bonec-, ja loppuun lisätään sanaluokkatunnus -o: boneco.

Samalla liitteellä -ec- muodostetaan säännöllisesti sanoja muistakin adjektiiveista: beleco, moleco, dikeco, laŭteco jne. Etuliitettä voi käyttää jälkiliitteen yhteydessä: malbeleco, malmoleco, maldikeco, mallaŭteco. Itse asiassa sanaan voi panna monta liitettä peräkkäin.

Tässä on esperanton viralliset jälkiliitteet:

-aĉ- kehno
homo (ihminen); homaĉo (ihmisraunio)
parolas (puhuu); parolaĉas (mongertaa)
-ad- toisto, jatkuminen, -ella
kantas (laulaa); kantadas (laulelee)
ĵetas (heittää); ĵetadas (heittelee)
-aĵ- asia, ''juttu'', aine, esine, ruoka
bela (kaunis); belaĵo (kaunis esine, koru, hely)
porko (sika [eläin]); porkaĵo (sianliha [ruoka])
diras (sanoo); diraĵo (sanonta)
poŝto (posti [-laitos, -kuljetus]); poŝtaĵo (posti [kirje, paketti])
-an- jäsen, kannattaja, -lainen
Usono (Yhdysvallat); usonano (yhdysvaltalainen)
komunismo (kommunismi); komunismano (kommunisti)
Kristo (Kristus); kristano (kristitty)
-ar- joukko, -sto
arbo (puu); arbaro (metsä)
dento (hammas); dentaro (hampaisto)
vorto (sana); vortaro (sanakirja)
-ebl- mahdollinen, -(t)tavissa oleva
scias (tietää); sciebla (tiedettävissä oleva)
akiras (saa); akirebla (saatavissa oleva)
faras (tekee); farebla (tehtävissä oleva)
-ec- ominaisuus, -us; kaltainen, -mainen
bela (kaunis); beleco (kauneus)
suoma (suomalainen); suomeca (suomalaismainen)
-eg- suurennus
eraro (virhe); erarego (emämunaus)
sako (pussi, laukku); sakego (säkki)
bona (hyvä); bonega (erinomainen)
petas (pyytää); petegas (anoo)
-ej- paikka, huone
presas (painaa [kirjoja]); presejo (painotalo)
dormas (nukkuu); dormejo (makuuhuone)
-em- taipuvainen
mensogas (valehtelee); mensogema (taipuvainen valehtelemaan)
konservas (säilyttää); konservema (konservatiivinen)
-end- pakko, -(t)tava
detruas (hävittää); detruenda (hävitettävä)
-er- osanen
korpo (ruumis); korpero (ruumiinosa)
-estr- päällikkö
kuirejo (keittiö); kuirejestro (keittiön päällikkö, kokki)
-et- pienennys
ridas (nauraa); ridetas (hymyilee)
bela (kaunis); beleta (nätti)
-id- jälkeläinen
hundo (koira); hundido (koiranpentu)
latino (latina); latinida (romaaninen (kieli))
-ig- aiheuttaa, -(t)taa
faras (tekee); farigas (teettää)
staras (seisoo); starigas (pystyttää)
bona (hyvä); bonigas (tekee hyväksi)
-iĝ- -ua, -utua; tulla joksikin
movas (liikuttaa); moviĝas (liikkuu)
ŝanĝas (muuttaa); ŝanĝiĝas (muuttuu)
ŝcias (tietää); sciiĝas (on tiedossa)
bona (hyvä); boniĝas (tulee hyväksi)
mola (pehmeä); moliĝas (pehmenee)
-il- väline, -in
komputas (suorittaa laskutoimituksia); komputilo (tietokone)
kalkulas (laskee); kalkulilo (laskin)
lavas (pesee); lavilo (pesuväline [saippua, harja])
veturas (menee [ajoneuvolla]); veturilo (kulkuneuvo)
-in- naispuolinen
patro (isä); patrino (äiti)
kuzo (poikaserkku); kuzino (tyttöserkku)
koko (kukko); kokino (kana)
-ind- arvoinen, -(t)tava
bedaŭras (harmittelee, valittaa); bedaŭrinda (valitettava)
konas (tuntee); koninda (tunnettava, tuntemisen arvoinen)
-ing- pidin
kandelo (kynttilä); kandelingo (kynttilänjalka)
-ist- ammattilainen, harrastelija
programo (ohjelma); programisto (ohjelmoija)
polico (poliisi [-laitos]); policisto (poliisi)
esperanto (esperanto); esperantisto (esperanton harrastaja)
kuracas (lääkitsee, hoitaa); kuracisto (lääkäri)
-obl- -kertainen
du (kaksi); duobla (kaksinkertainen)
dek (kymmenen); dekobla (kymmenkertainen)
-on- osa
du (kaksi); duono (puolikas)
dek (kymmenen); dekono (kymmenesosa)
-op- ryhmä, -kko
du (kaksi); duopo (pari, kaksikko)
tri (kolme); triopo (kolmikko)
dek du (kaksitoista); dekduopo (tusina)
dudek (kaksikymmentä); dudekopo (tiu)
-uj- säiliö; kotimaa; puu, pensas
akvo (vesi); akvujo (vesiämpäri)
suomo (suomalainen); Suomujo (Suomi)
anglo (englantilainen); Anglujo (Englanti)
pomo (omena); pomujo (omenapuu)
-ul- ihminen
juna (nuori); junulo (nuori [ihminen])
bela (kaunis); belulino (kaunotar)
-um- (epämääräinen merkitys)
gustas (maistuu); gustumas (maistaa)
cerbo (aivot); cerbumas (pohtii)

Huomaa, että esperanton johdetut sanat eivät aina ole yksikäsitteisiä. Niinpä akvujo ei välttämättä ole ämpäri, vaan se voi olla mikä tahansa vesisäiliö. Arbaro voi olla metsä, metsikkö tai jopa puusto (ei kuitenkaan puisto!). Vortaro voi olla sanakirja, sanavarasto tai mikä tahansa muu sanasto. Esperantossa on tapana yleensä käyttää tällaisia yleisiä sanoja ilman sekaannuksen vaaraa. Jos tarkennus on tarpeen, tarjolla on erikoissanoja: sitelo (ämpäri), leksikono (sanakirja).

Yhdeksäs oppitunti.