Kokonainen lause (sivulause) voi olla toiseen lauseen (päälauseen) osana. Sivulause voi olla:
La knabo, kiun vi vidis, estas mia filo (Poika, jonka näit, on minun poikani). Sxi vojagxis en landon, kie neniam pluvas (Hän matkusti maahan, jossa ei koskaan sada).[äänite]
Neniu scias tion, kie sxi estas (Kukaan ei tiedä sitä, missä hän on).Mi dubas tion, cxu sxi revenos (Epäilen sitä, tuleeko hän takaisin). Mi pensas pri tio, en kiun landon ni iros (Ajattelen sitä, mihin maahan me olemme menossa).
Samoin kuin suomessa, sana tio jätetään useimmiten pois, jos siihen ei liity prepositio: Neniu scias, kie sxi estas (Kukaan ei tiedä, missä hän on). Mi dubas, cxu sxi revenos (Epäilen, tuleeko hän takaisin).[äänite]
Sanan tio paikalla voi olla myös substantiivi: Restas nur la demando, cxu sxi revenos (Jäljellä on vain kysymys, tuleeko hän takaisin).
Huomaa myös sanonta cxu-cxu: Cxu sxi estas en la laborejo cxu hejme, restas fakto, ke sxi mensogis (Olipa hän töissä tai kotona, tosiasiaksi jää, että hän valehteli). Yhtä hyvin jälkimmäisen cxu-sanan paikalla voi olla aux: Cxu sxi mensogis aux ne, tio tute ne gravas (Valehteli hän tai ei, sillä ei ole mitään väliä).[äänite]
Min cxagrenas tio, ke vi ne telefonis al mi (Minua harmittaa se, että et ole soittanut minulle). Mi diris tion, ke vi estas malsagxa (Minä sanoin sen, että sinä olet tyhmä). Malgraux tio, ke vi parolas multe, vi apenaux diras ion (Siitä huolimatta, että puhut paljon, sanot tuskin mitään). Mi ne povas kanti pro tio, ke neniu min instruis (En osaa laulaa sen takia, että kukaan ei ole opettanut minua).
Tässäkin tapauksessa sana tio jätetään useimmiten pois, nyt jopa silloin, kun sitä edeltää prepositio!
Min cxagrenas, ke vi ne telefonis al mi (Minua harmittaa, että et ole soittanut minulle). Mi diras, ke vi estas malsagxa (Minä sanon, että sinä olet tyhmä). Malgraux ke vi parolas multe, vi apenaux diras ion (Siitä huolimatta, että puhut paljon, sanot tuskin mitään). Mi ne povas kanti pro ke neniu min instruis (En osaa laulaa, koska kukaan ei ole opettanut minua).[äänite]
Sanan tio sijaan käytetään myös muita ti/-sanoja:
Mi ne povas kanti tial, ke neniu min instruis (En osaa laulaa siksi, että kukaan ei ole opettanut minua) Gxi estas tia, ke vi ne povas gxin kompreni (Se on sellainen, että sinä et voi sitä ymmärtää).
Sanan tio paikalla voi olla myös substantiivi:
Restas nur la fakto, ke sxi neniam revenis (Jäljellä on vain se tosiasia, että hän ei koskaan palannut).
Lopuksi on joukko alistuskonjunktioita, joilla sivulause liitetään päälauseeseen:
Li estas pli alta, ol mi memoris (Hän on pitempi kuin muistinkaan). Kvankam mi dormis longe, mi estas lacega (Vaikka nukuin pitkään, minua väsyttää suunnattomasti). Se sxi ne revenos, ni ne povos eliri (Ellei hän palaa, me emme voi lähteä). [Tiam,] kiam sxi revenos, ni eliros (Kun hän palaa, me lähdemme). Ni faros [tiel], kiel sxi diras (Me teemme niin, kuin hän sanoo).[äänite]
Epäsuorissa kysymyslauseissa ja ke-lauseissa on huomattava esperanton erikoinen aikamuotojen käyttö, joka itse asiassa on suomenkielisellekin luonnollisin jokapäiväisessä puheessa. Nimittäin epäsuorassa kerronnassa käytetään samaa aikamuotoa kuin suorassakin. Esimerkkejä:
Mi sciis, ke li mensogas. Tiesin, että hän valehteli.
Mi sciis, ke li mensogis. Tiesin, että hän oli valehdellut.
Mi sciis, ke li mensogos. Tiesin, että hän vielä valehtelee.
Mi demandis, cxu sxi jam revenis. Kysyin, oliko hän jo palannut.
Mi demandis, cxu sxi ankoraux kantas. Kysyin, lauloiko hän edelleen.
Mi demandis, cxu sxi iam revenos. Kysyin, tuleeko hän koskaan takaisin.
Muut aikamuodot noudattavat samaa logiikkaa. Ne eivät tuottane vaikeuksia.