Suomen verbeillä on neljä partisiippia:
| Aktiivi | Passiivi | |
|---|---|---|
| I partisiippi | tekevä | tehtävä |
| II partisiippi | tehnyt | tehty |
Esperantolla samoin; itse asiassa esperantolla on vielä kolmannetkin partisiipit tulevaisuutta varten! Huomaa seuraavassa päätteen vokaali ja vertaa sitä päätteisiin -os, -as ja -is.
| Aktiivi | Passiivi | |
|---|---|---|
| Tuleva | faronta | farota |
| Nykyinen | faranta | farata |
| Mennyt | farinta | farita |
Ne voidaan kääntää näin:
faronta tekevä, ''joka tulee tekemään''
faranta tekevä, ''joka tekee''
farinta tehnyt, ''joka teki''
farota tehtävä, ''joka/jota tullaan tekemään''
farata tehtävä, ''joka/jota tehdään''
farita tehty, ''joka/jota tehtiin''
Esimerkkejä:
vivanta birdo (elävä lintu); observita birdo (havaittu lintu); tre amata homo (ihminen, jota rakastetaan paljon); konata homo (tunnettu ihminen, tuttu ihminen, ihminen joka tunnetaan); konita homo (ihminen, joka tunnettiin); konota homo (ihminen, joka tullaan tuntemaan); mortinta homo (kuollut ihminen); mortonta homo (kuolevainen ihminen); vekita knabo (herätetty poika); vekigxinta knabo (herännyt poika); bele skribita letero (kauniisti kirjoitettu kirje).
Usein partisiippi pannaan pääsanansa jälkeen kuten näissä virkkeissä:
Mi vidis birdon kantantan en arbo (Näin linnun, joka lauloi puussa). Ni parolas pri la virino instruonta al ni esperanton (Puhumme siitä naisesta, joka tulee opettamaan meille esperantoa). Mi plukis pomon falintan el arbo (Poimin puusta pudonneen omenan). Mi vidis leteron adresitan al mi (Näin kirjeen, joka oli osoitettu minulle).
Joskus sanotaan myös suomen ja saksan tapaan jäykästi: Ni parolas pri la al ni esperanton instruonta virino (Puhumme meille esperantoa opettamaan tulevasta naisesta). Tämä on kuitenkin usein melko raskastyylistä.
Tällaiset rakenteet on usein parempi pilkkoa kevyemmiksi lauseiksi:
Mi vidis birdon, kiu kantis en arbo. Mi parolas pri la virino, kiu instruos al ni esperanton. Mi plukis pomon, kiu estis falinta el arbo. Mi vidis leteron, kiun oni adresis al mi.
Partisiippeja voi luonnollisesti käyttää myös predikatiiveina esti-verbin ohella:
Patro estas acxetanta pli da lakto (Isä on ostamassa lisää maitoa). Mia auxto estas riparata (Autoni on korjattavana). La fenestro estas fermita (Ikkuna on suljettu). Cxu vi jam estas vestigxintaj/vestitaj? (Joko teillä on päällä?) Mi ankoraux ne estas tute vekigxinta/vekita (En ole vielä ihan hereillä). Ankoraux morgaux la laboro estos farota (Se homma on tekemättä vielä huomennakin).
Suomen kieli muodostaa partisiipeilla perfektin ja pluskvamperfektin. Esperanto ei yleensä tee näin, vaan esperanto käyttää yksinkertaisia aikamuotoja:
Mi logxas cxi tie jam dum pluraj jaroj (Olen asunut täällä jo muutaman vuoden). Mi logxis cxi tie jam dum pluraj jaroj (Olin asunut täällä jo muutaman vuoden). Post kiam mi metis la horlogxon en mian posxon, al mi venis maljuna viro (Kun olin pannut kellon taskuuni, luokseni tuli vanha mies).Aistihavaintopredikatiivi voi olla partisiippi:
Mi vidis sxin venanta (Näin hänen tulevan; näin, kun hän tuli). Mi auxdis la kanton kantata (Kuulin, kun sitä laulua laulettiin). Mi sentis la venkon alvenonta (Tunsin voiton lähestyvän; tunsin, että voitto oli tulossa). Mi flaris la mangxajxon brulanta (Haistoin ruuan palavan). Mi gustumis la mangxajxon brulinta (Maistoin ruuan palaneen).
-anta-predikatiivin voi korvata infinitiivi: Mi vidis sxin veni. Mi auxdis ilin kanti. Mi sentis nin venki. Mi flaris la mangxajxon bruli.
Passiivipartisiipin agentti ilmaistaan de-prepositiota käyttäen. Huomaa suomen kielen tapa ilmaista sama asia:
arbaro detruita de fajro (tulen tuhoama metsä), libroverkisto amata de cxiuj (kaikkien rakastama kirjailija), planedo englutota de sia stelo (planeetta, joka tulee tähtensä nielaisemaksi).
Monessa kielessä lauseella voi olla passiivimuotoinen predikaatti. Näin myös esperantossa, vaikkakin esperanton passiivi on melko monimutkainen aktiiviin verrattuna.
Esperanton passiivimuodot muodostetaan esti-apuverbillä sekä passiivin partisiipilla -ata tai -ita. Vaikka ulkonaisesti tällainen verbin liittomuoto näyttää tavalliselta predikatiivi-ilmaukselta, esperanto antaa näille passiivi-ilmauksille erityismerkityksen. Tämä taulukko luettelee rinnan legi-verbin aktiivi- ja passiivimuodot:
| Aktiivi | Passiivi | ||
|---|---|---|---|
| jatkuva, toistuva, ajaton | kertakaikkinen | ||
| futuuri | legos | estos legata(j) | estos legita(j) |
| preesens | legas | estas legata(j) | |
| imperfekti | legis | estis legata(j) | estis legita(j) |
| perfekti | estas legita(j) | ||
| konditionaali | legus | estus legata(j) | estus legita(j) |
| volitiivi | legu | estu legata(j) | estu legita(j) |
| infinitiivi | legi | esti legata(j) | esti legita(j) |
Passiivi jakaa tapahtumat kahteen aspektiin: ''kertakaikkiseen'' ja ''epäkertakaikkiseen''. Kertakaikkinen aspekti ilmaisee tapahtuman, joka on päättynyt tai joka tulee päättymään. Se vaatii -ita-partisiipin. Muuten käytetään -ata-partisiippia.
Tässä on esimerkki kertakaikkisesta lauseesta: Gxi estis legita de mia filo (Poikani luki sen). Valittu verbimuoto ilmaisee, että ''se'' tuli luettua kokonaan. Jos aspektia vaihdetaan, merkityskin muuttuu: Gxi estis legata de mia filo (Poikani luki sitä). Suomen kieli ilmaisee siis myös aspektin mutta ei verbimuodolla vaan objektin sijavalinnalla.
Mutta esperanton -ata-partisiippi ei ilmaise pelkästään jatkuvaa toimintaa. Tässä on esimerkki toistuvasta lukemisesta: La cxapitro estas legata en cxiu kristnasko (Luku luetaan joka joulu). Ja tässä ajaton esimerkki: Oni devas remeti la libron sur la breton, post kiam gxi estas legata (Kirja pitää panna takaisin hyllyyn, kun se on luettu).
Huomaa, että passiivin preesens ei koskaan ole kertakaikkinen. Syy on selvä: mikään ei voi päättyä juuri nyt. Joko asia tapahtui juuri tai se on vielä kesken.
Kertakaikkinen aspekti poikkeuksellisesti erottelee imperfektin ja perfektin. Jos lauseessa määritellään ajankohta tai ajankohta on muuten tiedossa, käytetään imperfektiä: Cxu ili estis lavitaj hieraux? (Pestiinkö ne eilen?) Jos mennyt ajankohta on epämääräinen, käytetään perfektiä: Cxu ili estas lavitaj? (Onko ne pesty?)
Aspekti vaikuttaa devi- ja povi-apuverbien tulkintaan: Gxi fine povis esti farita (Viimein se saatiin tehtyä). Kertakaikkinen aspekti ilmaisee, että ''se'' oli mahdollista tehdä ja että se myös tehtiin. Mutta: Gxi fine povis esti farata (Viimein se olisi voitu tehdä). Jatkuva aspekti ilmaisee, että mahdollisuus kyllä tuli mutta ''sitä'' ei sitten kuitenkaan tehty. Kielteinen lause ilmaistaan samasta syystä -ata-partisiipilla: Gxi ne povis esti farata (Sitä ei saatu tehtyä; sitä ei ollut mahdollista tehdä). Tässä on kertakaikkinen devi-esimerkki: Gxi devis esti farita (Se oli pakko tehdä). Jatkuva aspekti: Gxi devis esti farata (Se olisi pitänyt tehdä). Kielteisenä: Gxi devis ne esti farata (Sitä ei saanut tehdä), sekä: Gxi ne devis esti farata (Sitä ei tarvinnut tehdä).
Passiivi on siis paljon hienosyisempi kuin aktiivi ja se käyttää partisiippeja hieman erikoisella tavalla. On huomattava, että passiivia ei ole koskaan pakko käyttää! Kaikki passiivilauseet voidaan helposti muuttaa kevyemmiksi aktiivilauseiksi. Jos passiivilauseessa ei ole agenttia, voidaan käyttää oni-pronominia: Miaj kantoj estis auxdataj en radio = Oni auxdis miajn kantojn en radio. Jos agentti on läsnä, siitä tehdään lauseen subjekti: Esperanto estas parolata de centmiloj da homoj = Esperanton parolas centmiloj da homoj.
Partisiipit ovat adjektiiveja. Niiden sanaluokkaa voidaan kuitenkin muuttaa, jolloin saadaan muita hyödyllisiä ilmauksia: