Liite

Ajan ilmaukset

Esperanton ajan ilmaukset on kerätty tähän lukuun erikseen, koska niitä ei voi suoraan johtaa suomesta eikä pelkällä päättelyllä. Tämä esitys ei ole myöskään ainoa vaihtoehto; viime kädessä kysymys on perinteistä ja makuasioista, jotka molemmat vaihtelevat.

Prepositio en

Prepositio en kertoo tapahtuman ajankohdan: Mi vizitos vin en somero (Käyn katsomassa sinua kesällä). En tiu nokto mi ekamis sxin (Sinä yönä rakastuin häneen). Cxu vi naskigxis en la jardeko 1960? (Synnyitkö 60-luvulla?). Mi vizitis cxe sxi en dimancxo (Kävin heillä sunnuntaina). Tie estas pli varme en januaro ol en julio (Siellä on lämpimämpi tammikuussa kuin heinäkuussa). Suomujo nedependigxis en 1917 (Suomi itsenäistyi vuonna 1917).

Prepositiota en käytetään myös ilmaisemaan kulunutta tai tarvittavaa aikaa: Mi finos la taskon en kelkaj minutoj (Saan tehtävän päätökseen muutamassa minuutissa). Mi povas trinki du bierojn en minuto (Pystyn juomaan kaksi olutta minuutissa). Ventas po naux metroj en sekundo (Tuulee yhdeksän metriä sekunnissa).®

Prepositio dum

Prepositio dum tarkoittaa aikana: Mi ekdormis dum lia longa parolo (Nukahdin hänen pitkän puheensa aikana). Tenu la genuojn fleksitaj dum la mallevigxo (Pidä polvia notkollaan laskun aikana). Mi tute ne dormis dum la tuta semajnfino (En nukkunut lainkaan koko viikonlopun aikana). Dum tiu sola nokto mi vidis tri stelfalojn (Sinä yhtenä yönä näin kolme tähdenlentoa). Tiam estis mallume ecx dum tago (Silloin oli pimeää jopa päivällä).

Se tarkoittaa myös ajan: Mi ripozu dum kelkaj minutoj (Minäpä lepään pari minuuttia). Pluvis dum la tuta somero (Satoi koko kesxan). Bonvolu resti cxi tie dum momento (Voitko jäädä tänne hetkeksi aikaa).

Huomaa, että sana dum on sekä prepositio että konjunktio. Konjunktiona se merkitsee sillä aikaa kun. Sitä käytetään myös merkityksessä kun taas: Dum al Tero placxas danci vendrede, Marjo preferas resti hejme (Terosta on kiva tanssia perjantaisin, kun taas Marjo mieluummin pysyy kotona).

Prepositio je

Yleisprepositiota je käytetään aikailmauksissa tarkoittamaan hetkenä. Sillä ilmaistaan varsinkin kellonaikoja: Ni venos je la dua [horo] (Tulemme kahdelta). Je lia morto la cxielo nigrigxis (Hänen kuolemansa hetkenä taivas musteni). Mi vidis sxian nomon en la papero, kaj je la sama momento sxi jam staris antaux mi! (Näin hänen nimensä paperissa, ja siinä samassa hän jo seisoi edessäni!).

Prepositio cxe

Prepositiota cxe käytetään aikailmauksissa merkityksessä aikaan: Cxi cxio okazis cxe sunmallevigxo Tämä kaikki tapahtui auringonlaskun aikaan.

Luonnollisesti ilmaus en la tempo de käy aivan yhtä hyvin.

Prepositio por

Prepositiota por voidaan käyttää ilmaisemaan ajaksi: Bonvolu venu cxi tien por unu momento (Tulisitko tänne hetkeksi). Jes, sed nur por du minutoj (Tulen, mutta vain kahdeksi minuutiksi). Jes, sed nur por la tempo de via parolo (Tulen, mutta vain puheesi ajaksi).

Prepositio de

Prepositio de tarkoittaa - muun muassa - lähtien: Mi logxas cxi tie de la jardeko 1970 (Olen asunut täällä 70-luvulta lähtien) De tiam mi ne vidas lin (En ole nähnyt häntä sen koommin) De nun vi auxskultu min Tästä lähtien sinun pitää kuunnella minua.

Koska prepositiolla de on monta merkitystä, usein aikailmausta selvennetään lisäsanalla: Mi logxas cxi tie jam de la jardeko 1970. Mi logxas cxi tie ekde la jardeko 1970.

Prepositio gxis

Prepositio gxis tarkoittaa [johonkin] saakka: Mi logxis cxi tie gxis la fino de la jardeko 1970 (Asuin täällä 70-luvun loppuun asti). Studu jenan libron gxis lundo (Tutustu tähän kirjaan maanantaihin saakka).

Huomaa, että sana gxis on sekä prepositio että konjunktio. Konjunktiona se merkitsee kunnes.

Prepositiot antaux ja post

Prepositio antaux tarkoittaa ennen, prepositio post tarkoittaa jälkeen: Venu hejmen antaux la deka (Tule kotiin ennen kymmentä). Mi revenos post la prelego (Tulen takaisin luennon jälkeen).

Prepositiot antaux ja post tarkoittavat myös sitten ja päästä: Li alvenis jam antaux kvin tagoj (Hän saapui jo viisi päivää sitten). Ni mangxos post kelkaj minutoj (Syömme muutaman minuutin päästä).

Prepositiota neantaux voi käyttää merkityksessä aikaisintaan, ja ilmausta nepost merkityksessä viimeistään, mennessä: Revenu neantaux morgaux (Tule takaisin aikaisintaan huomenna). Finu la taskon nepost morgaux (Suorita tehtävä loppuun huomiseen mennessä).

Prepositioita antaux ja post vastaavat konjunktiot antaux ol (ennen kuin) ja post kiam (sen jälkeen kun): Venu, antaux ol la mangxajxo malvarmigxos (Tule ennen kuin ruoka jäähtyy). Tero estas tre malgxoja post kiam sxi eliris (Tero on ollut kovin surullinen sen jälkeen, kun hän lähti).

Adverbit

Adverbeilla voidaan korvata monenlaisia aikailmauksia:

longe pitkään, kauan
nelonge jonkin aikaa (post nelonge ennen pitkää)
mallonge lyhyen aikaa
momente hetken, hetkeksi
tage päivällä, päivittäin, päivisin
somere kesällä, kesäisin
lunde maanantaina, maanantaisin
februare helmikuussa, joka helmikuu

Koska adverbit ovat niin monimerkityksisiä, niitä voi selventää lisäsanalla: cxiutage (päivisin), dumtage (päivällä), cxisomere (tänä kesänä), sekvontlunde (ensi maanantaina) - tai käyttämällä reilusti prepositioilmausta: dum momento, por momento; dum tago, en cxiu tago; en somero, en cxiu somero; en la sekvonta lundo.

Akkusatiivi

Esperanton kieliopin mukaan je-preposition voi aina korvata akkusatiivilla. Käytännössä esperantistit ovat ottaneet tavaksi korvata muitakin prepositioilmauksia akkusatiivilla (todennäköisesti sen takia, että adverbimuoto on niin monimerkityksinen). Minusta prepositioilmaukset ovat selkeämpiä. On turha ladata akkusatiiville liikaa merkityksiä; jo nyt se tarkoittaa verbin suoraa objektia, liikkeen suuntaa ja korvattua je-prepositiota.

Esimerkkejä

Mi dormis horon = Mi dormis dum horo (Nukuin tunnin). Mi revenos jxauxdon = Mi revenos en jxauxdo (Palaan torstaina). Oni komencos vidigi la kinon la duan de la sepa = Oni komencos vidigi la kinon en la dua de la sepa (Elokuva tulee teattereihin 2.7.).

Viime, tämä, ensi

Tässä on joukko suhteellisia ajanilmauksia:

venonta, sekvonta, estonta, posta seuraava, ensi
aktuala, cxi tiu, estanta, nuna tämä, tämänhetkinen, nykyinen
pasinta, estinta, antauxa, lasta edellinen, viime

estonte tulevaisuudessa
nune, nuntempe nykyään
pasinte, estinte menneisyydessä

postmorgaux ylihuomenna
morgaux huomenna
hodiaux tänään
hieraux eilen
antauxhieraux toissapäivänä

en la posta jaro, venontjare ensi vuonna
en cxi tiu monato, en la estanta monato tässä kuussa
en la pasinta jarcento viime vuosisadalla

Kellonajat

Tässä esperanton kellonajan ilmaukset. Huomaa, että tarjolla on vaihtoehtoja:

Estas la dua horo. Kello on kaksi.
Estas la dua. Kello on kaksi.
Estas la dua posttagmeze (ptm). Kello on kaksi iltapäivällä.
Estas la deka antauxtagmeze (atm). Kello on kymmenen aamupäivällä.
Estas la 14-a. Kello on kaksi iltapäivällä.
Estas dek minutoj antaux la dua. Kello on kymmentä vaille kaksi.
Estas dek antaux la dua. Kello on kymmentä vaille kaksi.
Estas la 13-a kaj 50. Kello on kymmentä vaille kaksi.
Estas duono post la dua. Kello on puoli kolme.
Estas duono antaux la tria. Kello on puoli kolme.
Estas la dua kaj duono. Kello on puoli kolme.
Estas la 2-a kaj 30. Kello on puoli kolme.
Estas 30 post la 14-a. Kello on puoli kolme.
Mi venos je la 21-a. Tulen yhdeksältä.
Mi venos nepost la 14-a. Tulen kahteen mennessä.

Päivän- ja kuukaudennimet

Viikonpäivät: lundo (maanantai), mardo (tiistai), merkredo (keskiviikko), jxauxdo (torstai), vendredo (perjantai), sabato (lauantai), dimancxo (sunnuntai).

Kuukaudet: januaro (tammikuu), februaro (helmikuu), marto (maaliskuu), aprilo (huhtikuu), majo (toukokuu), junio (kesäkuu), julio (heinäkuu), auxgusto (elokuu), septembro (syyskuu), oktobro (lokakuu), novembro (marraskuu), decembro (joulukuu).

Juhlapäivät: kristnask(igx)o, julo (joulu), johanfesto, somermezo (juhannus), pasko (pääsiäinen), vappu (majtago), aprillipäivä (apriltago), syntymäpäivä (naskigxotago), nimipäivä (nomtago), vuosipäivä (datreveno).

Päivän- ja kuukaudennimet käsitetään lähes erisnimiksi. Kuten suomessa, niiden ymmärretään yleensä tarkoittavan läheisintä ajankohtaa, eikä artikkelia tarvita: en lundo (maanantaina), en aprilo (huhtikuussa), en pasko (pääsiäisenä). Artikkeli tarvitaan kuitenkin esimerkiksi, jos sanaa edeltää lisämääre: en la sekvonta lundo (seuraavana maanantaina, ensi maanantaina), en la pasinta aprilo (edellisessä huhtikuussa, viime huhtikuussa).

Vuodet, vuosikymmenet ja vuosisadat

On monia tapoja puhua vuosikymmenistä ja sadoista, mutta selkein lienee tämä: en la jardeko 1970 (70-luvulla), en la jardeko 70 (70-luvulla), en la jarcento 1900 (1900-luvulla), en la jarmilo 1000 (toisella vuosituhannella). Myös näitä ilmauksia kuulee usein: en la 70-aj jaroj (70-luvulla), en la 20-a jarcento (1900-luvulla).

Kristilliskeskeisesti voidaan sanoa: antaux Kristo, aK (ennen Kristusta, eKr), post Kristo, pK (jälkeen Kristuksen, jKr).