Esperanto on äärimmäisen säännöllinen kieli: kaikkien substantiivien viimeinen kirjain on o ja adjektiivien viimeinen kirjain on a. Tässä substantiiveja:
aŭto auto, botelo pullo, butero voi, libro kirja, telefono puhelin, vorto sana, tablo pöytä, seĝo tuoli, homo ihminen, hundo koira, kato kissa
Ja tässä adjektiiveja:
bona hyvä, bela kaunis, mola pehmeä, dika paksu, laŭta kovaääninen, longa pitkä®, alta korkea, komforta mukava, saĝa viisas, vigla vilkas, laca väsynyt
Sana jen tarkoittaa kas tässä, tässä on, tuossa on, siinä on. Sillä voimme muodostaa nämä alkeelliset lauseet:
Jen bona aŭto.
Jen bela botelo.
Jen mola butero.
Jen dika libro.
Jen laŭta telefono.
Jen longa vorto.
Jen alta tablo.
Jen komforta seĝo.
Jen saĝa homo.
Jen vigla hundo.
Jen laca kato. [äänite]®
Pitempiä lauseita saamme verbillä estas, suomeksi on:
La aŭto estas bona.
La botelo estas bela.
La butero estas mola.
La libro estas dika.
La telefono estas laŭta.
La vorto estas longa.
La tablo estas alta.
La seĝo estas komforta.
La homo estas saĝa.
La hundo estas vigla.
La kato estas laca. [äänite]
Pikkusana la substantiivin edessä on artikkeli.® Sitä ei yleensä suomenneta mutta se tarkoittaa se: La aŭto estas bona = Se auto (josta äsken puhuimme) on hyvä. Jos artikkeli la jätetään pois, tuloksena on virheetön lause, mutta silloin substantiivi ei viittaa mihinkään tunnettuun.
Koska suomessa ei ole artikkelia ja koska esperantossa sen läsnäolo tai poisjättäminen sisältää tärkeän merkityksen, siihen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Vertaa seuraavia lauseita:
La aŭto estas bona. Se auto, josta on puhe, on hyvä.
Aŭto estas bona. Eräs auto on hyvä.
La butero estas mola. Se voi, joka on pöydällä, on pehmeää.
Butero estas mola. Voi ylipäänsä on pehmeää.
Jen la libro. Tässä on se kirja, josta puhuimme.
Jen libro. Tässä on yksi kirja.
La homo estas saĝa. Se ihminen on viisas.
Homo estas saĝa. Eräs ihminen on viisas. Ihminen yleensä on viisas.
La kato estas laca. Se kissa on väsynyt. Meidän kissa on väsynyt.
Kato estas laca. Eräs kissa on väsynyt.
Artikkeli ei koskaan esiinny yksin. Sitä seuraa aina substantiivi. Sen ja substantiivin välissä voi olla yksi tai useampia adjektiiveja.®
Aina ei ole selvää, pitääkö artikkelia käyttää. Silloin voit käyttää omaa makuasi. Usein näissä tapauksissa on paras jättää artikkeli pois.