Yhdestoista oppitunti

Kysymyspartikkeli ''ĉu'' ja taulukkosanat

Kysymyspartikkeli ''ĉu''

Pikkusana ĉu vastaa suomen -ko-päätettä:

Ĉu vi scias? Tiedätkö?
Ĉu iu legis la libron? Lukiko kukaan kirjaa?[äänite]

Toisin sanoen ĉu tekee väitelauseesta kyllä-ei -kysymyksen. Nämä sanat muuten ovat jes (kyllä) ja ne (ei). Niitä käytetään näin:

Ĉu vi legis la libron? Luitko kirjan?
Ĉu vi ne legis la libron? Etkö lukenut kirjaa?
Jes. Luin.
Jes, mi legis. Kyllä luin.
Jes, mi jes legis. Ihan varmasti luin.
Ne. En.
Ne, mi ne legis. En lukenut.

Ne on myös tärkeä etuliite: plena (täysi), neplena (vajaa), malplena (tyhjä); ebla (mahdollinen), neebla (mahdoton); venkebla (voitettavissa oleva), nevenkebla (voittamaton).

Sana ĉu pannaan usein lauseen loppuun:

Vi ne legis la libron, ĉu? Et tainnut lukea sitä kirjaa.
Jes! Luinpas.
Ne. En niin.
Vi legis la libron, ĉu ne? Kai luit sen kirjan.
Jes. Luin.
Ne. En lukenut.

Taulukkosanat

Kysymys- ja osoitussanat ovat tärkeä joukko pronomineja ja adverbeja. Esperantossa ne muodostavat niin johdonmukaisen kokonaisuuden, että ne voi esittää taulukkona. Sikai niitä kutsutaan useimmiten ''taulukkosanoiksi''.

Yksilö

kiu mikä (niistä)?, kuka?; joka
tiu se, tuo, hän
iu joku; mikään, kukaan, ketään
ĉiu jokainen
neniu ei mikään, ei kukaan, ei ketään

Asia

kio mikä (asia)?; mikä
tio se (asia), tuo (asia)
io jokin (asia); mikään, mitään
ĉio kaikki
nenio ei mikään, ei mitään

Ominaisuus

kia millainen?; jollainen
tia sellainen, tuollainen
ia jonkinlainen; minkäänlainen
ĉia kaikenlainen
nenia ei minkäänlainen

Omistus

kies minkä?, kenen?; jonka
ties sen, tuon
ies jonkun
ĉies jokaisen
nenies ei kenenkään

Paikka

kie missä?; missä
tie siellä, tuolla
ie jossain; missään
ĉie kaikkialla, joka puolella
nenie ei missään

Tapa

kiel miten?; kuten, kuin
tiel siten, niin, noin
iel jotenkin; mitenkään
ĉiel joka tavalla
neniel ei mitenkään

Syy

kial miksi?, minkä takia?; josta syystä, minkä takia
tial siksi, tuosta syystä, tuon takia
ial jostain syystä, jonkin takia; mistään syystä, minkään takia
ĉial joka syystä, kaiken takia
nenial ei mistään syystä, ei minkään takia

Aika

kiam milloin?, koska?; jolloin, kun
tiam silloin, tuolloin
iam joskus; milloinkaan, koskaan
ĉiam aina
neniam ei koskaan, ei milloinkaan

Määrä

kiom kuinka paljon?; joka määrä
tiom niin paljon, noin paljon
iom jonkin verran, joku määrä; yhtään, ollenkaan
ĉiom kaikki, kokonaan
neniom ei yhtään, ei ollenkaan

Tässä on koko joukko huomioita näistä ns ''taulukkosanoista'':

• Partikkeli ĉi voidaan lisätään ti/ -sanoihin osoittamaan läheisyyttä: ĉi tiu (tämä), ĉi tio (täma asia), ĉi tia (tällainen), ĉi tie (täällä), ĉi ties (tämän), ĉi tiel (näin), ĉi tial (tämän takia), ĉi tiam (tällöin), ĉi tiom (näin paljon).

  Jotkut panevat ĉi-sanan pääsanan perään: tio ĉi = ĉi tio, tiel ĉi = ĉi tiel. Joskus ĉi-sanaa käytetään muissakin yhteyksissä: ĉi ĉio (tämä kaikki), ĉijare (tänä vuonna).

• Partikkeli ajn tarkoittaa tahansa, hyvänsä. Se voidaan panna i/- tai ki/-sanojen perään:

  Li ja manĝas ion ajn (Hän nyt syö mitä tahansa). Bonan laboranton oni ne trovas ie ajn (Hyvää työntekijää ei löydä mistä tahansa). Kion ajn mi volas, mi ricevos tion (Mitä tahansa tahdonkin, minä saan sen). Al kiu ajn virino vi edziĝos, mi ŝin akceptos (Naitpa minkä naisen tahansa, minä kyllä hyväksyn hänet).[äänite]

• Suomen sana ollenkaan käännetään yleensä tute: Ŝi tute ne plaĉas al mi (En pidä hänestä ollenkaan). Nu, tute nenio ja plaĉas al vi (No, sinä et pidäkään yhtään mistään).[äänite]

  Myös sanoja iel ja neniel voi käyttää: Ĉu ŝi iel plaĉas al vi? (Pidätkö hänestä ollenkaan?). Mi neniel malhelpis al vi (En lainkaan estänyt sinua).

• Kaikki /u ja /a -sanat saavat sekä akkusatiivin että monikon: ĉiun, neniaj, ĉi tiujn, kiajn jne. /o -sanat kylläkin saavat tarvittaessa akkusatiivin mutteivät koskaan monikkoa: ĉion.

  /u ja /o -sanojen ero vaatii suomenkieliseltä hieman huolellisuutta, koska usein molempien vastine suomessa on sama. /u-sanat viittaavat yksilöihin (asioihin, esineisiin, eläimiin tai ihmisiin) - jonkin tunnetun joukon alkoista - kun taas /o-sanat viittaavat johonkin asiaan kokonaisuutena. /o-sanat eivät koskaan esiinny toisen sanan attribuuttina.

  Esimerkkejä: Kiu vi estas? (Kuka sinä olet?) Kio vi estas? (Mikä sinä olet?) Kiu el ili perdiĝis? (Mikä niistä katosi?) Kio estas tiuj? (Mitä nuo ovat?) Tio estas sekreto. (Se on salaisuus.) Ĉio estas neperfekta. (Kaikki on epätäydellistä.) Ĉiu estas neperfekta. (Jokainen on epätäydellinen.) Ĉiuj estas neperfektaj. (Kaikki ovat epätäydellisiä.) Neniu scias ion. (Kukaan ei tiedä mitään.) Kion li diris? (Mitä hän sanoi?) Nenion. (Ei mitään.) Kiu? (Kuka?) Neniu. (Ei kukaan.)®

• Kaikki ki/-sanat toimivat sekä kysymyssanoina että relatiivipronomineina. Esimerkiksi: La libro, kiun mi legis, estas bona. (Kirja, jonka luin, on hyvä.). Mi legis la libron, kio estas bona. (Luin kirjan, mikä on hyvä.). Tio estas libro, kian ankaŭ mi havas. (Tuo on kirja, jollainen minullakin on).

  Huomaa erityisesti sanat kiam (jolloin, kun) ja kiel (kuten, kuin): Mi legos la libron [tiam], kiam vi venos (Luen kirjan, kun tulet). Li kantas [tiel] kiel birdo (Hän laulaa kuin lintu).

  Sanaa kiel käytetään, kun vertailtavia asioita rinnastetaan. Sen sijaan, kun vertailussa erotetaan asioita, käytetään sanaa ol.

• /om sanat tarkoittavat määrää. Ne voivat esiintyä itsekseen tai pääsanan edessä. Jälkimmäisessä tapauksessa käytetään prepositiota da tai el: Kiom ĝi kostas? (Paljonko se maksaa?). Kiom da mono vi havas? (Miten paljon rahaa teillä on?). Kiom da aŭtoj vi havas? (Kuinka monta autoa sinulla on?). Ĉiom el ili venis (He kaikki tulivat) = Ĉiuj ili venis. Li manĝis ĉiom (Hän söi kaiken). Ŝi manĝis tiom, kiel (t. kiom) Tero (Hän söi yhtä paljon kuin Tero). Iom da vino ne mortigas iun (Hieman viiniä ei tapa ketään).

  Huomaa, että /om sanat ovat adverbeja, joten niillä ei ole erityistä akkusatiivimuotoa edes, kun ne ovat lauseen objektina.

  Liittämällä /om-sanoihin adjektiivitunnus saadaan järjestyslukupronomineja. Näistä lähinnä kioma (kuinka mones) on käytössä: Kioma li finis? (Monentenako hän tuli maaliin?).

• Luonnollisesti myös muihin taulukkosanoihin voidaan liittää päätteitä: kialo, kialaĵo (syy, ''miksi-juttu''); ĉitiea (täkäläinen); ĉiama (ainainen).

• Taulukkosanoihin liitetään prepositioita. Huomaa erityisesti: kien minne?; jonne, minne
  tien; ĉi tien sinne, tuonne; tänne
  ien jonnekin; minnekään
  ĉien kaikkialle, joka puolelle
  nenien ei minnekään

  de kie mistä?; josta, mistä
  de tie; de ĉi tie sieltä, tuolta; täältä
  de ie jostakin; mistään
  de ĉie kaikkialta, joka puolelta
  de nenie ei mistään

  de kiam mistä lähtien?; josta, mistä lähtien
  de tiam siitä lähtien (tästä lähtien = de nun = de ĉi tiam)

  ĝis kiam mihin asti?; johon, mihin asti
  ĝis tiam siihen asti

• Kaikki neni/-sanat tarkoittavat samaa kuin ne + i/-sana. Neni/-sanoja käytetään, kun ne ja i/-sana sattuvat vierekkäin (yleensä kieltosana ne on ennen predikaattiverbiä). Esimerkkejä: Mi ne scias ion (En tiedä mitään). Mi ne amas iun (En rakasta ketään). Mi amas neniun (En rakasta ketään). Nenio estas necesa (Mikään ei ole välttämätöntä).

Kahdestoista oppitunti.