Suomenkielen nominit (eli substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit) tunnetusti taipuvat. Edellä näimme, että esperantossa on kaksi sijamuotoa (nominatiivi ja akkusatiivi), mutta suomessa niitä on - laskutavan mukaan - 14 tai 15! Nämä asiat ilmaistaan esperantossa yleensä prepositioilla, pienillä partikkeleilla, jotka pannaan pääsanan eteen. Tässä on joitakin sijamuotoja suomen sanasta talo sekä näiden käännökset esperantoksi:
talo (la) domo
talon de (la) domo
talossa en (la) domo
talosta el (la) domo
talolta de (la) domo
talotta sen (la) domo
taloineen kun (la) domo
Edes suomenkielen 14 sijamuotoa eivät riitä ilmaisemaan kaikkea. Siksi suomessa on sijamuotojen lisäksi pari prepositiota ja varsinkin lukuisia postpositioita:
talon ulkopuolella ekster (la) domo
talon edessä antaux (la) domo
talon ympärillä cxirkaux (la) domo
Tässä on täydellinen lista esperanton prepositioista:
Kuten edellä nähtiin, preposition jälkeen tulevat nominit ovat yleensä nominatiivimuodossa. Ne voivat kuitenkin olla akkusatiivimuodossa paikkaprepositioiden antaux, apud, cxe, cxirkaux, ekster, en, inter, kontraux, sub, super, sur ja trans jälkeen. Tällöin näiden prepositioiden merkitys muuttuu paikallaan olevasta suuntaa osoittavaksi:
antaux la domon talon eteen
apud min viereeni
cxirkaux la tablon pöydän ympärille
ekster Euxropon Euroopan ulkopuolelle
en Suomujon Suomeen
inter vin väliinne
kontraux mian hejmon taloani vastapäätä, tien toiselle puolelle
sub la ponton sillan alle
super la kampon pellon yläpuolelle
sur la tablon pöydälle
trans la vojon tien toiselle puolelle
Muotoa cxe nin (luoksemme) ei yleensä käytetä, koska al ni tarkoittaa samaa.
Paikkapreposition eteen voi myös panna preposition de, jolloin preposition merkitys muuttuu lähtösuuntaa osoittavaksi:
de antaux la domo talon edestä
de apud mi vierestäni
de cxirkaux la tablo pöydän ympäriltä
de ekster Euxropo Euroopan ulkopuolelta
de inter vi välistänne
de kontraux mia hejmo taloani vastapäätä, tien toiselta puolelta
de sub la ponto sillan alta
de super la kampo pellon yläpuolelta
de sur la tablo pöydältä
de trans la vojo tien toiselta puolelta
Muodon de cxe ni (luotamme) sijaan sanotaan yksinkertaisesti de ni. Muodon de en Suomujo (Suomesta) sijaan sanotaan yksinkertaisesti el Suomujo.
Prepositioita cxirkaux, inter, sub ja super käytetään myös sellaisenaan, kun on kyse kauttakulusta:
La infanoj kuris cxirkaux la tablo Lapset juoksivat pöydän ympäri
Inter ili flugis birdo Heidän välistään lensi lintu
Ni veturis sub la ponto Ajoimme sillan ali
Super la kampo flugis aglo Pellon yli lensi kotka
Prepositio de on tärkeässä asemassa esperantossa yksinkertaisesti siksi, että sillä on monta merkitystä:
Prepositio da vastaa ehkä lähimmin suomen partitiivia. Ilmaus X da Y tarkoittaa X:llinen Y:tä, eli kyse on määrän ilmauksesta. Esimerkiksi:
taso da kafo kupillinen kahvia, kuppi kahvia
glaso da akvo lasillinen vettä, lasi vettä
korbo da pomoj korillinen omenia
grupo da homoj ryhmä ihmisiä
Sanat miliono, miliardo ja biliono eivät ole esperantossa lukusanoja vaan substantiiveja. Ne liitetään pääsanaansa da-prepositiolla:
En Suomujo estas kvin milionoj da logxantoj (Suomessa on viisi miljoonaa asukasta). La sxtata sxuldo estas ducent miliardoj da markoj (Valtion velka on kaksisataa miljardia markkaa). Lumjaro estas proksimume dek bilionoj da kilometroj (Valovuosi on noin kymmenen biljoonaa kilometria). [äänite]
Objektina da-ilmausta käytetään näin:
Mi trinkis tason da teo (Join kupin teetä). Mi acxetis du litrojn da fragoj (Ostin kaksi litraa mansikoita).
Ryhmittelyprepositiolla po ei ole suoraa vastinetta suomen kielessä (mutta kylläkin venäjässä). Ilmauksen po X voi usein suomentaa aina X, aina X kerrallaan, X kutakin kohti tai X-ittain. Preposition po pääsana on aina jokin mitta tai lukumäärä. Esimerkkejä:
Mi mangxis la fragojn po tri (Söin mansikat aina kolme kerrallaan). En la fenestroj brulas po du kandeloj (Ikkunoissa palaa kaksi kynttilää kussakin). Mi donis al Marjo kaj Tero po marko (Annoin Marjolle ja Terolle markan mieheen). Mi veturis po cent kilometroj en horo (Ajoin sataa kilometriä tunnissa). Mi studas la anglan lingvon po kvar horoj en semajno (Opiskelin englantia neljä tuntia viikossa). Sxi vendas fragojn po kilogramo (Hän myy mansikoita kiloittain). [äänite]
Tässä on vertauksen vuoksi samankaltainen lause, jossa ei käytetä prepositiota po: Mi veturis cent kilometrojn en horo. Sen mukaan puhuja ajoi sata kilometria, ja siihen kului tunnin verran aikaa.
Huomaa, että po-ilmaus voi esiintyä myös lauseen subjektina tai objektina. Sen pääsana ei kuitenkaan saa akkusatiivia.®
Prepositio je on esperanton ''jokeri''. Sitä käytetään, kun mikään muu prepositio ei tunnu luontevalta. Esimerkkejä:
Ni mangxos je la sesa. (Syömme kuudelta). Je la kvara fojo mi sukcesis (Neljännellä kerralla minä onnistuin). Mia frato estas je dudek centimetroj pli alta ol mi (Veljeni on kaksikymmentä senttiä pitempi kuin minä). Mi kredas je vi (Uskon sinuun). [äänite]®
Predikatiivi on nominatiivimuotoinen lauseenjäsen, joka kuitenkaan ei ole lauseen subjekti. Suomenkielessä vain olla-verbi voi saada predikatiivin. Esperantossa predikatiivi on yleisempi lähinnä siksi, että esperantosta - kuten euroopalaisista kielistä ylipäänsäkin - puuttuu vastine suomen sijamuodoille essiivi (-na-pääte) ja translatiivi (-ksi-pääte). Esperanto käyttää niiden sijaan näitä rakenteita:
Huomaa, että suomen essiivillä ja translatiivilla on muitakin merkityksiä erityisesti aikailmauksissa. Esperantossa aikaessiiviä vastaa yleensä prepositio en: en mardo (tiistaina), en marto (maaliskuussa), en la jaro 1995 (vuonna 1995). Aikatranslatiivia vastaa yleensä prepositio por: por mardo (tiistaiksi), por tago (päiväksi), por jaro (vuodeksi).
Liitteenä on taulukko suomen postpositioista ja sijamuodoista sekä näiden esperantonkielisistä vastineista.